tiistai 30. heinäkuuta 2013

Status

Heips!

Huomasin kauhukseni, että viimeisestä kirjoituksesta on on jo aikaa melkein puoli vuotta. Mihin aika on mennyt. Nyt lupaan ryhdistäytyä ja kirjoittaa useammin, kirjoittaminen on kuitenkin minulle terapiaa.

Viime päivinä olen miettinyt paljon statusta ja sen tavoittelua. Olen huomannut, että nyky-yhteiskunnan suorittamispaineen alla ihmiset keräävät statusta ilman substanssia. Eli statusta statuksen vuoksi. Kärjistäen, tuntuu olevan ihan sama miten Audi kulkee kunhan se on Audi. Esimieheksi tai johtajaksi halutaan, koska se kuulostaa hyvältä, ei siksi mitä työ sisältää tai mitä työssä voi saada aikaan. Vapaaehtoistyötä tehdää sen vuoksi, että se näyttää hyvältä ansioluettelossa, ei siksi, että haluttaisiin oikeasti auttaa. 

Esimerkkejä on monia ja olenkin miettinyt, miksi stausta niin kovasti tavoitellaan? Haetaanko tällä jotain olemisen tarkoitusta, elämän sisältöä? Mutta jos näin on, miksi status on täkeämpi kuin substanssi? Onko kyse huonosta itsetunnosta, jota yritetään pönkittää statuksella? Koska ajan Audilla ja olen johtaja olen parempi, suositumpi, arvostetumpi kuin se joka on kaupan kassa ja ajaa Toyotalla? Siis, en ole johtaja, enkä aja Audilla, esimerkki on keksitty!

Samaan aikaan yhteiskunnassa on nousemassa uusi trendi, jonka ajatus on olla mahdollisimman trenditön ja anonyymi. Tehdään jotain hanttihommaa, jotta saadaan pakolliset laskut maksettua ja haukutaan herroja jotka ajelevat Mersuillaan. Tai kun tarkemmin ajattelen, tämähän on ikuinen mielentila Suomessa. Ei parane työläisen herrojen seurassa liikkua.

Minusta status on jotain joka koostuu monesta eri osa-alueesta ja arvoista. Jos saisin valita, statukseni olisi ammattilainen, joka välittää sekä työstään, että ympäristöstään ja joka antaa muille tilaa elää omaa elämäänsä. En kaipaa Audia, en hienoa titteliä vain tittelin takia, en rikasta miestä. Ajan tyytyväisenä Seatilla, titteli on mutta se ei ole tärkeä ja vaivaannun sen liiasta käytöstä,. Mies olisi kiva, mutta en katso lompakkoa valinnan yhteydessä.

Elämässä on niin paljon asioita, joita tavoitella. Yksi niistä ei suinkaan ole status, tärkeintä on olla onnellinen ja rohkenen väittää, ettei status tai sen puoleen rahakaan, tee ketään onnelliseksi. 

Kuten ennenkin, kaikki kommentit ovat tervetulleita!

3 kommenttia:

  1. Olen jo aikaa sitten jättänyt statusajattelun kauas taakse. Se tarkoittaa myös sitä, ettei saa vaivaantua siitä, että tietynlaiset ihmiset saattavat katsoa arvostellen.

    Se tarkoittaa myös sitä, että elän täysin itseäni varten, tavoitellen asioita jotka minulle ovat tärkeitä, ei sellaisia jotka jonkun normituksen takia olisi tärkeitä muiden silmissä.

    Tärkeintä on pyrkiä mielestäni onnellisiin ratkaisuihin oman elämänsä kannalta. "Happiness is not a destination, it is a way of life".

    | mustikkasmoothie.blogspot.com |

    VastaaPoista
  2. Juuri tätä hain Rouva G. Se, että on onnellinen on niin paljon tärkeämpää kuin se, mitä muut ajattelevat tai kuinka he sinua arvottavat tai arvostavat. Miten sinä osaatkin aina napata minun jutuistani sen ytimen ja muotoilla sen niin yksinkertaisesti?

    VastaaPoista
  3. Great minds think alike. :)

    Oikeasti, olen pohtinyt tätä asiaa vuosien saatossa paljon, ja kiteyttänyt sen yhteen sanaan: onnellisuus. Ei sen tarvitse olla sen vaikeampaa.

    Mutta se on hyvä avata yhtä monella sanalla kun postauksessa teitkin.

    VastaaPoista