torstai 14. kesäkuuta 2012

Sanojen inflaatio

Eiliseen liittyen, jatketaan kielen parissa. Eilen mietin lapsille puhumista, tänään ajattelin avata hieman teoriaa, jonka olen "kehittänyt" kielen inflaatiosta. 

Kaikki tiedämme mitä inflaatio on, talouselämässä. Tähän liittyen olen ruvennut ajattelemaan sanojen merkitystä ja painoarvoa puhujasta riippuen. Jotkut sanat tuntuvat saavan uusia ulottuvuuksia ja menettävän merkitystään arkikäytössä. Eniten olen ilmiötä huomannut sairauksiin liittyen. Joka toinen potee migreeniä tai on syksyllä masentunut. Monella on myös vatsataudin yllättäessä ruokamyrkytys, tai nuhan aikaan influenssa tai keuhkokuume. Toki samaa teoriaa voi käyttää muissakin yhteyksissä. Draamaa haetaan käyttämällä sanoja, jotka tuovat lisäarvoa tai kinnostavuutta tavallisiin ja arkipäiväisiin asioihin. Lähtökohtaisesti on siis kyse liioittelusta.

Sairauksien osalta kyse on kuitenkin myös toisten sairauksien vähättelystä. Itse poden suhteellisen rankkaa ja usein esiintyvää täysin lamauttavaa migreeniä. En lähde tämän tarkemmin oireitani erottelemaan, sillä tekstin ei ole tarkoitus olla sairaskertomus. On kuitenkin raivostuttavaa, että usein kun sairauteni tulee ilmi jossain yhteydessä, sanoo keskustelukumppani myös kärsivänsä migreenistä. Lisäkysymysten jälkeen, vaikken lääkäri olekaan, käy usein kuitenkin ilmi, että kyseessä on aivan tavallinen päänsärky, joka menee ohi sillä tavallisella Buranalla. En toki sano, etteivät migreenit voi mennä ohi ihan tavallisilla tulehduskipulääkkeillä, mutta monille migreeniä sairastavalle eivät käsikauppalääkkeet riitä, vaan niitä varten on saatava isohko arsenaali lääkkeitä, jotka uusitaan muutaman vuoden välein. Itselläni on käytössä kohtauslääkityksenä 6 pillerin koktaili. Migreeniin liittyy myös usein pahoinvointia, muita neurologisia oireita kivun lisäksi, sekä paljon muuta. Pahimmillaan se tekee ihmisestä useammaksi päiväksi työkyvyttömän. Lisää migreenin kliinisestä määritelmästä ja oireista täältä

Olen myös keskustellut useammankin kerran ihmisten kanssa, jotka sairastavat masennusta. Heillä on siis todettu ja diagnosoitu eriasteinen masennus. Menemättä tarkemmin siihen, millainen stigma on vielä nykyäänkin mielen sairauksilla, kun verrataan ns. fyysisiin sairauksiin, on huomautettava, että masennus on sairaus. Se, että poikaystävä on sanonut rumasti tai ettei töissä saakaan ihan juuri sellaisia tehtäviä kun haluaisi, ei suurimmassa osassa ihmisiä aiheuta kliinistä masennusta, vaan alakuloa, surua, ja muita, toki kovin ikäviä, negatiivisia tunteita. Ne kuitenkin menevät ohi. Ne eivät syö ihmistä ja pahimmassa tapauksessa vaadi lääke- tai jopa laitoshoitoa. Itse en masennusta sairasta, joten en asiaa ala enempää ruotia kun kokemusta ei ole. Lisätietoja masennuksesta ja sen hoidosta täältä.

Useimmiten ihminen joka sairastaa jotakin sairautta kroonisesti, eli kyse ei ole muutaman päivän nuhakuumeesta tai lihaksen venähdyksestä, loukkaantuu tai ainakin pahastuu jos ihmiset joilla kyseistä sairautta ei ole, väittävät näin olevan. On turhauttavaa, että ihmiset sanovat sairastavansa migreeniä ja ovat muutaman tunnin kuluttua esimerkiksi juhlimassa tai baarissa. Useimmille meistä migreeniä sairastavista, se on mahdotonta tai ainakin äärimmäisen hankalaa. On myös muistettava, että kun esimerkiksi työyhteisössä on useampi henkilö, jotka "sairastavat" migreeniä, joka menee Buranalla ohi, ne jotka eivät ole yhtä "onnekkaita" saattavat saada laiskan leiman joutuessaan olemaan sairaslomalla migreenin vuoksi. Oikeaa sairautta ei siis oteta tosissaan termin kärsittyä inflaatiosta. Itse olen kokenut myös tämän, onneksi nykyisessä työpaikassani sairauteeni on suhtauduttu empatialla ja tuella.

Olen ajatellut, että liioittelijoiden motiivina on useimmiten huomiohakuisuus ja dramaattisuus, mutta enpä voi varmaksi sanoa, kun en ole vastaavassa ollut mukana. Omissa oikeissa oireissa on ihan tarpeeksi draamaa, useampaankin elämään. On syy mikä tahansa, väitän kuitenkin, että kukaan termejä "väärin" käyttävistä ei ajattele, koska ei oikeasti tiedä, kuinka rankoista sairauksista on kyse, joten omien oireiden liioittelussa ei nähdä mitään väärää.

Onko joitain muita sairauksia tai termejä, jotka ovat kokeneet inflaation?  Herättävätkö kokemukseni ajatuksia? 

Suuntaan huomenna Kymenlaaksoon mökille, joten palataan asiaan ensi viikolla. Oikein mukavaa viikonloppua!

3 kommenttia:

  1. Yksi inflaation kokenut sana on myös burnout tai työuupumus. Sitä käytetään aivan liian kevyesti, kuten noita kuvaamiasi masennusta ja migreeniäkin. Tämä harmittaa minua suuresti, vaikken todellisesta "burniksesta" mitään (onneksi) omakohtaisesti tiedäkään. Hyvä kirjoitus, Kuikkanen, annat ajattelun aihetta. Mitähän sanoja sitä itse tulee käytettyä ajattelematta tarpeeksi sen todellisia merkityksiä... Kivaa juhannusta! :)

    VastaaPoista
  2. Näin on, burnout on tosiaan myös tuolla listalla. Moni ei tosiaankaan varmasti tarkoita vähätellä muiden sairauksia, mutta kun sanojen todellinen merkitys katoaa, ihan yleisellä tasolla, ei ajatella niiden alla olevia merkityksiä. Yhden ystävän kanssa tästä tekstasimme ja tulimme tulokseen "Diagnosi ensin, sitten termin käyttö", eli että ilman diagnoosia emme väittäisi sairastavamme jotain :)

    Toki nuhan voi itse diagnosoida, samoin päänsäryn tai hyönteisenpureman, mutta kun niistä tulee keuhkokuume, migreeni tai dengue-kuume, on syytä ajatella mitä liioittelulla haetaan!

    VastaaPoista
  3. Positiiviselta kannalta katsottuna: Voisikohan jossain tapauksissa olla kyseessä empatia? "Tiedän kuinka kurjalta susta tuntuu" -ajatus, vaikkei tosiaan oikeasti voi edes tietää.

    VastaaPoista